sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Jouluisia lasipurkkeja

Joulukuun Unelmien Talo & Koti -lehdessä oli tehty lasipurkkeihin ihan jouluisia tonttuasetelmia. Ihastuin niihin ja päätin toteuttaa meillekin parin purkillisen verran. Siispä purkkeja metsästämään ja pihapuita saksimaan. Oli jo (taas) pimeää kun inspiraatio iski ja siellä minä saksin taskulampun valossa katajaa. Ja taisinpa ihan vähän vaan pelästyä katajasta lentoon lehahtanutta lintua. En tiedä, kumpi pelästyi enemmän. Mutta oksat sain. 



Purkkien pohjalla on sammalta, jota hankin viime vuonna adventtikynttelikköä varten. Sammalta oli jäänyt juuri sopivasti kahden lasipurkin pohjaa varten. Lehdessä purkkien pohjalle oli laitettu  myös männynkäpyjä ja muistaakseni kuorimattomia saksanpähkinöitä. Meidän pihan kävyt on liian suuria, ja juuri sopivassa välissä maa muuttui valkoiseksi, joten suurempi käpyjen etsintäreissu jäi väliin. Oikein hyvältä näyttävät ilman käpyjäkin. Lasipurkin kuvaaminen ei onnistunut tämän päivän valaistuksessa kaikkein parhaiten, mutta idea näkynee tästä. Luonnossa näyttävät kyllä paljon paremmilta.


Tätä sammaleista adventtikynttelikköä ei malta polttaa, joten pitää olla toinen sitä varten. :)

Tarkoituksena oli tehdä purkkeihin itse tontut ja niin teinkin. Muokkasin Tilda-keijukaisen kaavat jouluisemmiksi ja hurautin pari tonttua. No, ei ne sitten sopinutkaan purkkeihin yhtään. Liian isot tuli ja päätyvät jonnekin muualle. Ei auttanut vaikka tuunailin pidempiä hihoja, lapasia ja takkeja. Piti siis kuitenkin ostaa katajaiseen keinuun Mailegin ihana Nisse-tyttö, joka on täydellisen kokoinen.



Trikooasu pupu-applikaatiolla

Ystäville syntyi marraskuussa pienoinen tyttö, joten päätin avustaa pikkuisen joulupukkia ja ommella pehmoisen joululahjan. Löysin Eurokankaasta ihanaa veluuria täydellisen värisenä ja koska samaa kangasta oli myös harmaana sain idea tehdä pupu-applikaation. 




Kaava on Suuri Käsityö-lehdestä ja löytyi kansiosta jo valmiina, sillä tein muutaman vaatteen sillä viime kesänä. Tällä kertaa päätin haastaa itseni applikaatiolla. Tarkoituksena oli kiinnittää kuvio ensin käyttämällä kaksipuoleista liimaharsoa. Eipähän venyisi yhtään ja ompelu olisi helppoa. Mutta. Kotona vasta keksin, ettei trikoosamettia voikaan silittää. Ja kaksipuoleinen liimaharsohan nimenomaan kiinnitetään silittämällä. Hih. Siinä meni helppo homma. Päädyin sitten toisenlaiseen toteutukseen: Piirsin pupun harmaalle kankaalle, mutten leikannut kangasta vaan kiinnitin sen usealla nuppineulalla oikeaan kohtaan etukappaleen päälle ja ompelin suoralla ompeleella viivaa pitkin. Ompelun jälkeen leikkasin ylimääräisen kankaan pois niin läheltä ommelta kuin uskalsin ja ompelin vasta tämän jälkeen kuvion reunoja pitkin tiheällä siksakilla. Siedettävä lopputulos, muttei niin hyvä kuin oli tarkoitus.


   


Ei ollut kyllä mikään kaikkein ihanin kuvattava myöskään tämä trikoosametti. Toivottavasti on käytössä kuitenkin mukavan pehmoinen ja pysyy pesuissa siedättävännäköisenä. 



Raidallinen neuletakki

Ensin oli lankaa, sitten oli idea ja sitten oli lisää lankaa. Ryhdyinpähän taasen neuletakkiprojektiin, vaikka joskus olin tainnut vannoa pysyväni hieman kauempana niistä. No nyt idea lähti väreistä ja langoista ja jotenkin vaan päädyin tekemään niistä neuletakin. Tuo harmaan ja keltaisen yhdistelmä on miellyttänyt viime aikoina kovasti ja olen alkanut haalia sitä moneen paikkaan. 

Päätin satsata ihanaiseen Madelinetoshin Merino Lightiin, joka osoittautui maineensa veroiseksi. Täydellinen lanka. Lankojen metsästys olisi oma lukunsa sinänsä, mutta tyydyn vain mainitsemaan, että  ongelmia toimitusten kanssa oli ja lopulta tilasin tummanharmaan langan Saksasta. Loppu hyvin, kaikki hyvin, sillä langat riitti ja väritkin oli mieleiset.

Sopivaa ohjetta valitsemalleni langalle ei tuntunut löytyvän ja mielikuva neuletakista oli niin voimakas, etten ollut valmis tinkimään suunnitelmastani. Niinpä päädyin kaivamaan esiin muutaman tarvikkeen: mittanauha, suhdeviivain, laskin, kynä, paperia, Ritva Koskennurmi-Sivosen Neulevaate-kirja vuodelta 1982  ja kärsivällisyyttä. Ja piti lisäksi neuloa vielä pieni mallitilkkukin.

Olen kerran aiemmin hyvässä ohjauksessa piirtänyt itselleni neulevaatteen kaavat ja neulonut niillä ohjeilla puseron neulekoneella. Siispä uskoa siihen, että myös omilla kaavoilla voi onnistua, oli jo hiukan ennestään. Silti hommaan ryhtyminen jännitti, sillä neulomista oli paljon  ja toisaalta lankakin oli ollut sen verran hintavaa, että epäonnistuminen harmittaisi todella.

Ohje: Oma
Lanka: Madelinetosh Tosh Merino Light: tern (vaaleanharmaa) 148g, graphite (tummanharmaa) 100g, candlewick (keltainen)  90g
Puikot: 2.75mm pyöröt

Neulomista ja silmukkamäärien laskemista todella oli paljon, mutta se onnistui! Jihuu!



Neuloin takin sileällä neuleella ilman sen suurempia kikkailuja. Raidat riittää tämän takin jujuksi. Päädyin neulomaan resorit *1o kiertäen, 1n*. Etu- ja takakappaleet neuloin yhtenä kappaleena. Alunperin pääntiestä piti tulla pyöreä, mutta päätin kuitenkin matkan varrella muuttaa suunnitelmaa ja tehdäkin pääntiestä v-muotoisen. Silmukoiden poimiminen nappikaitaletta varten oli jo nytkin tarpeeksi työlästä ja hankalaa. 



     



Halusin keltaiset napit, mutta sopivankokoisten löytyminen on sitten haastavaa. Mustia kyllä olisi joka koossa ja muodossa. Nämäkin on hiukan liian pienet tekemiini napinläpiin. Fiksuna tein napinläpet ennen kuin olin löytänyt nappeja ollenkaan. 

Alla vielä se, mistä lähdettiin eli luonnos, joka ei sitten millään suostu tulemaan tänne blogiin muuten kuin kyljellään. Olkoon sitten niin.




Lankojen riittämisen kanssa riitti tosiaan jännitettävää ihan loppuun asti. Vaaleanharmaata olin varannut 2 vyyhtiä ja kumpaakin muuta väriä yhden vyyhdin. Tummanharmaan kanssa meni kaikkein tiukimmalle ja jouduinkin punnitsemaan hihoja tehdessä kerää jokaisen raidan jälkeen. Lopulta toista hihaa aloittaessa näytti siltä, että lankaa on 1g liian vähän. Päätin siksi jättää jo toisen hihan keskimmäisestä tummanharmaasta raidasta kerroksen pois, mikä oli fiksu päätös. Lanka nimittäin loppui lopulta yhtä kerrosta ennen jälkimmäisen raidan loppua. Aika hyvin arvioitu siis. Lopputuloksessa ei kyllä huomaa mitään :) Miksi edes kerroin...



Neulottu paksu torkkupeitto

Neuloin joululahjaksi torkkupeiton kaksinkertaisella Isoveli-langalla. Valitsin kympin pyöröpuikot ja ajattelin, että äkkiähän tämä valmistuu, mutta lankaa ja aikaa kuluikin yllättävän paljon. Kaiken kaikkiaan lankaa meni 1120g ja peitolle kertyi kokoa 95 x 170 cm. Peitossa on viiden silmukan levyiset ainaoikein-reunukset ja kuvio-osan leveys on 77s.

Neulemallin valitsin aikaisemmin neulomastani tilkkupeitosta, jossa jokainen ruutu on erilainen. Neulemallipeitosta on muuten ollut uskottomasti iloa. Paitsi, että se on lähes päivittäin käytössä, niin sen avulla on tullut monesti valittua neulemalli johonkin muuhun työhön. Nyt valittu malli on violetilla peiton oikeassa alakulmassa




Tämä peitto sopisi kyllä meillekin :)

Rahin tuunailua

Neuloin kesällä rahin trikookuteesta. Aiempi postaus löytyy täältä. Täytin rahin vanhoilla paakkuuntuneilla sisätyynyillä, joten paakkumainenhan siitä rahistakin tuli. Paakkuisuudelle piti tehdä jotakin ja viimeinen sain toteutettua suunnittelmani. Ompelin rahin sisään vanhasta sängynpeitteestä sisävuorin ja täytin sen rahin sisällä aiemminkin olleiden tyynyjen vanulla, mutta hajoitin tyynyt. Sängynpeitteen väri ei olisi voinut olla täydellisempi :) Nyt väleistä ei enää pilkota valkoiset tyynyt ja mikä parasta rahista tuli todella jämäkkä. Kannatti ehdottomasti.


 



Pöllöjä

Ihan vaan pari pöllöä lisää. Ohjeet löytyi mistäs muualtakaan kuin Ravelrystä.

Tupsukorvapöllö
Lanka: Novita 7 veljestä

Ihan uskomattoman pitkä ohje oli taas saatu aikaan helposta työstä. Mua tuollaiset pitkät ohjeet vaan enemmän sekoittaa, niin kävi tälläkin kertaa. Varsinkin kun ohjeen kuvissa olikin virhe, joka kerrottiin siellä jossain tekstin joukossa ja mä en tietystikään huomannut sitä. Pieni virhe, mutta se tarkoitti sitä, ettei violetin kerroksen kolmiomainen pylväsryhmä osunut ekalla yrittämällä oikeaan kohtaan, jotta nokan olisi saanut ommeltua kivasti pylväiden päälle keskelle päätä. Virheellinen kappale päätyi takakappaleeksi. Onneksi takana ei ole nokkaa :)


Ohje: Owl Puffs by Jenna Krupar
Lanka: Novita 7 veljestä

Oikeanpuoleinen pöllö on neulottu alhaalta ylöspäin ohjeen mukaisesti. Päätin neuloa kuitenkin vielä toisen ja aloittaakin ylhäältä päin, mikä näin pienessä työssä on mielestäni huomattavasti helpompaa. Tuloksena siis kaksi pöllöä huopasilmineen.


sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Little Cotton Rabbit

Neuloin söpön pienen pupusen, jonka ohjeen ostamista Ravelrysta olen harkinnut niin monesti. Olipas yksityiskohtaiset ohjeet, 14 sivua täyttä asiaa. Jokainen korvan ja silmän paikka oli tarkasti neuvottu. Mutta se kai sitten takasi hyvän lopputuloksen. Pupusta tuli ihana!

Lanka: Hjertegarnin Diamond Cotton 8/4, 100% merseroitu puuvilla
Puikot: 2.0mm
Pituus: korvan kärjestä tossun pohjaan 26cm



Aika mageet sukkikset, eikö? :) Ja hieno mekko! Mutta musta noi ballerinatossut on ihan ylisöpöt. Mekon saa otettu pois, mutta tossut sentään on ja pysyy pupusen jalassa. Kirjoneuletta on tullut harrastettua viime aikoina sen verran vähän, että sen kanssa oli eniten haastetta. Kunnon höyrytys kuitenkin pelasti tilanteen.





Pöllö-koru

Korun pohjana on kutistemuovista kovetettu ympyrä. Tämän ympyrän kummallekin puolelle liimasin skräppipaperista leikatun kuvan - trendikkäästi pöllöjä ja kuppikakkuja.

Korun pinnassa oleva kiiltävä pinta on Glossy accents -koholakkaa. Koholakka on kätevä aine, sillä se viimeistelee korun siistiksi ja kestäväksi, mutta ne kuplat... pöllöpuolelta onnistuin nuppineulalla poistamaan ilmakuplia, mutta toiselle puolelle niitä jäi. Ja näyttää sinne samalla puolelle jostain päässeen tulemaan myös halkeama.



maanantai 14. lokakuuta 2013

Kukkaneulatyynyjä

En ole ennen tehnyt näitä ihanaisia kukkaneulatyynyjä, joten pitihän niitäkin kokeilla. Todella helppoa, nopeaa ja hauskaa hommaa - ja ennen kaikkea pääsee eroon tilkuista ja jämälangoista. Tuo sinapinkeltainen tilda-kangas suorastaan huusi päästä neulatyynyksi, sillä kuvio asettui täydellisesti tällaiseen kuusilehtiseen kukkaan. Tyylikästä ja pirteää, fiiliksen mukaan.




Kaksi neulatyynyä - neljä eri tyyliä.


Ympyrän halkaisijana kummassakin neulatyynyssä mulla oli 12cm ilman saumavaroja.


sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Wurm-pipo

Eiliseen koulutukseen piti keksiä jotakin helppoa tekemistä, niinpä aloitin Wurm-pipon. Ensimmäisen Wurmini tein tänä syksynä, mutta annoin sen eteenpäin ennen kuin ehdin ottaa kuvaa. Aiempi pipo oli yksivärinen harmaa, mutta tällä kertaa neuloin kahdella värillä.

Lanka: Regia Angora Merino: Vaaleanlilaa (7079) 37g ja tummanharmaata (7085) 17g
Puikot: 2.5mm ja 3.0mm pyöröpuikot (magic loop-tekniikka)

Ooh, mitä gimp-taituruutta!

Wurmista helpommaksi ei pipon neulominen mene - varsinkaan jos vähän soveltaa. Nimittäin - koska oikeiden silmukoiden neulominen on sen verran mukavampaa kuin nurjien, päätin neuloa nurjat kerrokset toiseen suuntaan :) Pipossa ei ole siis ainoatakaan nurjaa silmukkaa.

Silmukoita mun pipoon tuli 100.
Tykkään kovasti tällaisesta sileänä neuleena tehdystä kaksinkertaisesta resorista. Siitä tulee mun mielestä jämäkämpi ja kivamman näköinen kuin perinteisestä joustinneuleesta. Neuloin resorin puolta numeroa pienemmillä puikoilla kuin muun osan.

Yksivärisenäkin Wurm on hieno, mutta kaksivärisenä vielä hauskempi.


Siksak-torkkupeitto

Siksak-moodi jäi päälle, ja homma lähti lapasesta. Tällä kertaa syntyi virkattu torkkupeitto. Lankana  7 veljestä ja mallina oma sovellus. Alunperin haaveilin neulovani siksak-peiton, mutta onneksi luovuin siitä ajatuksesta ennen kuin silmukat oli puikoilla. Tämän kokoisen peiton neulominen yhtenä kappaleena olisi voinut käydä vähän turhan raskaaksi. Toisaalta en pidä siitä, miten siksakia neulottaessa syntyi voimakkaita pystylinja kavennuksista.

Kokoa kertyi 105cm x 180cm. 


Halusin peittoon ehdottomasti vaaleanlilaa, tummanviolettia, nostalgia-violettia, beigeä ja valkoista.  Päätin kuitenkin lisätä joukkoon myös pari harmaan sävyä. Peitossa on siis kaiken kaikkiaan 7 eri väriä, mutta joka toinen violettiraita on yksiväristä ja joka toinen nostalgiaa. 

Suunnittelin värijärjestystä virkkauksen edetessä. Tavoitteena oli, ettei raidoituksesta tulisi liian symmetristä. Joku logiikka piti kuitenkin säilyttää kaaoksessakin, sillä pidin huolen, että jokaista väriä tuli peittoon yhtä paljon :D Raitoja peittoon tuli yhteensä 72. 


Virkkuukoukun koko 3.5mm, valittu värin perusteella :)


Vaaleanlila (721) 200g
Tummanvioletti (799) 100g
Nostalgia violetti (079) 100g
Beige (627) 200g
Tummanharmaa (044) 200g
Vaaleanharmaa (048) 200g
Valkoinen (011) 200g
= n. 1200g



maanantai 23. syyskuuta 2013

Siksakia kännykälle

Suurempien projektien välissä kaipasin jotain, mikä valmistuisi nopeasti. Toisaalta teki mieli välillä virkata - nimenomaan siksakia. Ja kun kännykältä uupui suojapussukka, niin seuraava projekti oli valmis. Virkkasin siis kännykälle puuvillalangasta suojapussukan.

Sopiva siksak-kuvio syntyi kokeilemalla: *3ks, 3ks samaan silmukkaan, 3ks, jätä 1ks väliin, 1ks, jätä 1ks väliin*. Virkkasin pussukan suljettuna renkaana, jotta viimeistelyä olisi mahdollisimman vähän. Itse asiassa, kuvassa pohja on vielä ompelematta ja langanpäät päättelemättä eli ihan hyvä, että sivusauma ei jäänyt ommeltavaksi. Sitä paitsi pidän enemmän pinnasta, jossa kerrokset on virkattu samaan suuntaan.





Virkkaaminen ja siksak jäi päälle, joten ne yhdistyvät myös seuraavassa projektissa. Erona se, etten enää pysynyt kohtuudessa, vaan projekti tuttuun tapaan paisui. Esimakua seuraavan kuvan muodossa. Viikonloppuna valmistui neljäsosa, joten valmistumista saa odottaa vielä tovin. Hidasteena pari muutakin projektia. Sukkiakin on taas pitkästä aikaa puikoilla. Fiiliksen mukaan kukin työ etenee vuorollaan. :)






Springtime Swirl

Mikäpä olisi sopivampi työ alkusyksyyn kuin tämä Springtime Swirl eli keväinen pyörre :) Hienosti mäkin työn valitsin.



Ohje: Springtime Swirl by Kristel Nyberg
Lanka: Malabrigo lace, 156g
Puikot: 3.5mm (sukkapuikot, 80 ja 100cm pyöröt)

Lupailin aikaisemmin, että seuraava pitsihuivi oli suorakulmainen Haapsalu rätt. No, niin se tavallaan olikin, kunnes sen neulominen alkoi tökkiä ja pahasti. Haapsalu rätti jäi korin pohjalle keskeneräisenä ja puikoille pääsi pitkään Ravelryn jonossa odotellut Kristel Nybergin ihanainen pyöreä pitsihuivi.

Huivilla on halkaisijaa yli 130cm.

Alku oli ehkä vähän hankalaa sukkapuikkojen ja vähäisen silmukkamäärän takia ja reunapitsin neulominen tuntui loputtomalta urakalta, mutta kaiken kaikkiaan pyöreän huivin neulominen oli ihanaa. Eikä vähiten siksi, että pitsineuleen välikerrokset sai neuloa oikeilla silmukoilla. Yleensä pitkä nurja kerros kun on se tylsin vaihe. :)


Ja huivi on yksi, eikun kaksivärinen...

Huivin pingottaminen vaati kekseliäisyyttä, sillä osissa pingottaminen ei houkutellut. Käyttöön pääsi talon suurin virkattu matto ja pari pyyhettä. Tapahtumapaikkana kodinhoitohuoneen kaakelilattia.



lauantai 24. elokuuta 2013

Kutistemuovikoruja

Tekaisin pitkästä aikaa muutaman kutistemuovikorun. Aikaisemmin olen käyttänyt vain kirkasta kutistemuovia. Nyt täytyy kyllä todeta, että musta ja valkoinen on paljon kivampia. Tykkään. Vai onko nää vähän liian teinimäisiä...

Mallit ei ole omia, vaan ideat on suoraan lainattu jostain nettikuvista. En enää muista mistä.





Avaimenperän talokuvion aukkojen leikkaaminen oli kyllä aika hankalaa,
vaikka  kuvio oli siinä vaiheessa paljon isompi.


Kai-Meit

Sukkapari välillä. Kohta näitä taas tarvitsee. Pakko kyllä myöntää, että mieluummin tekisin tällä hetkellä huiveja. Jotenkin nyt tökkii sukkien neulominen, mutta siitä huolimatta keräilen jonoon koko ajan uusia sukkamalleja. Houkuttelisi tehdä Cookie A:n Lissajousit ja/tai Pointellet... Nyt on kyllä puikoilla jo huivi. Ehkä sen jälkeen taas sukkien neulominen inspiroi. Koska toisen sukan tekeminen on aina yhtä tuskaista, päätin hankkia sopivan pyöröpuikon ja kokeilla seuraavalla kerralla kahden sukan neulomista yhtä aikaa. Saa nähdä, miten siinä käy. Joskus kun yritin, niin kaapeli oli liian jäykkä. 

Tässä nyt kuitenkin nämä Kai-Meit, jotka neuloin neliskulmaisilla 2mm:n puikoilla. Pelkäsin koko ajan, että katkaisen puikot, mutta niin ei onneksi käynyt. Miksi pitää olla nykyään niin löysä käsiala. Kai-Mei on tosi kaunis malli, mutta tää lanka hukuttaa pitsikuvion. Tiesin tämän jo neulomaan ryhtyessäni, mutta minkäs teet, kun haluaa tehdä tietyn mallin ja käyttää tiettyä lankaa. 


Lanka: Louhittaren luolan Väinämöinen, Ruoste, 64g
Puikot: 2mm







Seashore

Mua viehättää Seashoressa erityisesti tuo pitsikuvio ja sen aaltoilu. Neulominen oli helppoa ja mukavaa, mutta koon valinta... Mä mitään kokeilutilkkua jaksanut tehdä :) Siihen nähden lopputulos on erittäin hyvä. Hiukka väljempi ois kyllä ollut vielä parempi. Ties vaikka tämä käytössä hiukan venyisi :)

Lanka: Regia Angora Merino, tummempaa harmaata (7085) 54g, vaaleampaa harmaata (7081) 70g
Puikot: 3.5 mm, 80cm
Koko: S




Pääsin kesällä käymään ensimmäistä kertaa Karnaluksissa. Ah, mikä paikka! Tämän työn langat tuli ostettua sieltä. Aivan ihana lanka! Tätä on jemmassa myös vaalean lilana ja vihertävänä. Jommasta kummasta haluaisin tehdä sukat, sillä on kuulemma tosi hyvä lanka myös sukkiin.



Tässä kuvassa näkyy hyvin, miten kappaleen muoto muuttuu ja sileä osuus lyhenee ylöspäin.


Holden Shawlette

Ja huivi taas. Tällä kertaa Holden Shawlette. Tämä malli oli täydellistä matkatekemistä, sillä alussa ei paljon aivoja tarvittu. Sileää neuletta ja lisäykset jokaisella oikealla kerroksella. Sileän neuleen osuus oli kaiken lisäksi juuri sopivan kokoinen, sillä kotiin palattua sai aloittaa pitsireunuksen.

Lanka: Malabrigo Yarn Sock, väri Turner
Puikot: 3.5 mm









Aivan ihana lanka muuten tuo Malabrigon sukkalanka. Ihastuin siihen niin kovasti, että pitihän sitä reissun aikana ostaa lisää. Jospa kokeilisi sukkia siitä seuraavaksi - tai siis kunhan muilta töiltä ja oikeilta töiltä ehdin...


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...